Ahistaa, pelottaa!!!! Ihan semmonen fiilis et jotain pahaa ois tapahtunu tai on tapahtumassa. Seinät tuntuu kaatuvan päälle ja silti ei ulos uskalla lähteä. Mistä tää tuli ? Maha heittää kuperkeikkaa. Mut mitään ei oo ees tänään tapahtunu ? Mies on ollu eilisestä asti reissussa. Mulla on häntä ikävä ja puhelimessa hän kuulosti hieman kiukkuselta koska on saanu flunssan. Jäi jotenkin paha fiilis vaikka itse koitin puhua ystävällisesti. Ehkä ahistus tuli siitä ? En tiedä...

Tekis mieli syödä. Olen tänään syönyt kaksi leipää, kanelikorpun ja juonut kaksi lasia light Jaffaa..

En tosiaan tiedä.. Miksi on näin paska olo ??? Nyt jos koskaan ois ihana olla oman kullan kainalossa, käpertyä sinne maailmaa piiloon.

Katselen tässä samalla BB:tä, kivaa menoa bileissä. Mä oon kaks viikkoa koittanu tota eloa ilman kännyköitä ja kontakteja ulkomaailmaan. Yhen kerran ihan kotosalla ja toisen kerran lomalla. Joskus tekee ihan hyvää olla vaan yksin. Rakastan jollain tasolla perhettäni, mutta heidänkin kanssa on tullut tässä viime vuosina vaikka mitä juttuja niin jotenkin mennyt maku. Kaksi kertaa olen kunnolla riidellyt sisarusten kanssa, ja noissa riidoissa on tullut niin totuudet selväksi, ettei vaan enää osaa ajatella samalla tavalla heistä. Varmaan heillä aika samat fiilikset musta.. Ei olla koskaan oltu mitään erikoisen läheisiä mutta toimeen tullaan kyllä (koskee koko perhettä). Ei meillä oo jaettu halauksia tai kerrottu että toinen on tärkeä. Siitä on tosin ollut se hyöty, et nyt miehelleni muistan aina kertoa miten häntä rakastan enkä säästele halauksia.

Nyt ahistus helpottaa. Kyllä tää kirjottaminen vaan auttaa! Ja ei sen väliä vaikkei näitä ketään lukisikaan, kirjottelen sitten mielikuvitus örkeille ;)

 

Öitä!